Mottitaktiikka on taktiikka, jolla vihollinen piirretään niin, ettei tämä pääse liikkumaan mihinkään suuntaan, eikä puolustautumaan tehokkaasti. Motitettu vihollinen tuhotaan yleensä täysin ilman antautumismahdollisuutta.
Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta mottitaktiikka
Mikä oli Mottitaktiikka?
Mottitaktiikka on hyvin perinteinen sodassa käytettävä taktiikka. Siinä on pyrkimyksenä ympäröidä vihollinen siten, että vihollisen joukot on saarrettu joka puolelta. Tavoitteena on tällöin viivytystaktiikka, sillä motissa olevat joukot eivät saa ruokaa ja muita varusteita motin ulkopuolelta.
Mikä on Motitus?
Motti on sotilaallinen termi, joka tarkoittaa saarta, joka on tarkoitettu vihollisen joukkojen pidättämiseen tai tuhoamiseen. Motti-saaret ovat yleensä melko pieniä, ja niiden tarkoituksena on estää vihollisjoukkoja pääsemästä tiettyyn alueeseen tai estämään heitä liikkumasta tiettyyn suuntaan. Motti voidaan myös käyttää estämään vihollisjoukkoja yhdistymästä tai estämään heidän pääsyä tiettyyn alueeseen.
Mikä oli talvisodan ihme?
Talvisodan ihme on poliittisessa retoriikassa usein käytetty käsite, jolla halutaan korostaa kansallisen yhteishengen merkitystä vaikeiden poliittisten haasteiden edessä. Käsite on epämääräinen, ja sitä on käytetty hyvin erilaisissa tilanteissa. Talvisodan ihmeenä voidaan yleisesti pitää sitä, että Suomi selvisi sodasta vahvempana kuin mitä se oli siihen lähdettäessä. Kansa yhdistyi voimakkaasti tavoitteenaan säilyttää itsenäisyys, ja tämä yhteishenki näkyi myös sodan aikana.
Miksi talvisodassa Neuvostoliitto ei onnistunut valloittamaan Suomea?
Yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, miksi Neuvostoliitto ei onnistunut valloittamaan Suomea talvisodassa. Yksi selitys on se, että Neuvostoliiton sotilastiedustelun tietoisuus Suomen puolustuskyvystä oli puutteellinen. Neuvostoliitto subjektiivisesti arvioi, ettei Suomella ollut mitään mahdollisuuksia vastustaa hyökkäystään. Toinen selitys on se, että Neuvostoliitto aliarvioi Suomen sotilaallisen kyvyn. Neuvostoliiton sotavoimat olivat laajat ja vahvat, mutta niillä ei ollut kokemusta Pohjois-Euroopan talvisodasta. Lisäksi Neuvostoliitto ylläpiti tiukkaa kontrollia sotilaiden toimintaa, mikä esti sotilaita toimimasta tehokkaasti.
Paljonko venäläisiä kuoli talvisodassa?
On arvioitu, että talvisodassa kuoli yli 200 000 neuvostosotilasta, vaikka Neuvostoliiton ilmoittama virallinen luku oli 48 745. Tämän luvun uskotaan olevan huomattavasti pienempi kuin todellinen uhrien määrä, koska monia kuolemantapauksia ei dokumentoitu tai raportoitu asianmukaisesti. Talvisota oli Neuvostoliitolle tuhoisa konflikti, ja sen suuri tappioiden määrä on osoitus siitä.
Miksi suomalaiset pärjäsivät talvisodassa?
Suomen kansa kesti talvisodan korkean sotilaallisen tehokkuuden ansiosta. Suomi taisteli urheasti suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa 1939-1940. Suomen armeija pystyi säilyttämään korkean tehokkuuden vaikeista olosuhteista huolimatta. Tämä mahdollisti sen, että Suomen kansa selvisi talvisodasta.
Milloin käytiin jatkosota?
Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1941-1944. Sodan alkaessa Suomen armeija oli suurempi ja vahvempi kuin talvisodan aikana. Suomen puolustusvoimien kokonaisvahvuus oli 630 000 henkeä, mukaan lukien miehet, naiset ja ilmavalvontahenkilöstön jäsenet.
Kuka ampui Mainilan laukaukset?
Kuka ampui Mainilan laukaukset?
On epäselvää, kuka ampui Mainilan laukaukset. Neuvostoliiton lavastama välikohtaus tapahtui Mainilan kylässä, ja se johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen.
Mihin rauhaan Lapin sota päättyi?
Lapin sota päättyi kohtalaisena voittona Saksalle, joka karkotti suomalaiset joukot maasta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Aselepojen mukaan Suomen tuli antaa osa itärajastaan Saksalle, mikä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi täyttää. Molemmat osapuolet kärsivät tappioita, ja noin 1 000 sotilasta kaatui.
Mikä oli Mannerheimin linja?
Mannerheim-linja oli 140 kilometrin mittainen vyöhyke Karjalan kannaksella. Se oli talvisodassa suomalaisten pääpuolustuslinja, joka piirtyi rajan molemmilla puolilla pysyväksi osaksi sotahistoriaa. Mannerheim-linja muodostui kolmesta erillisestä puolustusvyöhykkeestä, jotka olivat Viipurin, Taipaleen ja Käkisalmen vyöhykkeet. Viipurin vyöhykettä puolustivat suomalaiset joukot, Taipaleen vyöhykettä puolustivat neuvostoliittolaiset joukot ja Käkisalmen vyöhykettä puolustivat venäläiset joukot.