Kognitiivinen tarkoittaa ajattelun ja oppimisen prosessia. Se voi sisältää muun muassa tiedonhaku, tiedon tallennus, tiedon järjestäminen, tiedon analysointi, tiedon tulkinta ja tiedon päättely. Kognitiivinen prosessi on yksi tärkeimmistä asioista, joita ihmiset tekevät päivittäin.
Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta mitä tarkoittaa kognitiivinen
Mitä kognitiivinen toiminta on?
Kognitiivisella toiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja, joilla henkilö vastaanottaa, käsittelee ja tallentaa tietoa. Kognitiivinen toiminta tapahtuu aivoissa, ja se sisältää tiedonkeruun, tiedonkäsittelyn, tiedon tallentamisen ja tiedon hakemisen. Kognitiiviset toiminnot ovat olennainen osa ihmisen ajattelua ja oppimista, ja ne vaikuttavat merkittävästi siihen, miten henkilö toimii ja vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
Mikä on kognitiivinen häiriö?
Kognitiivinen häiriö tarkoittaa muistin tai muiden kognition osa-alueiden heikentymistä. Lievä kognitiivinen häiriö on heterogeeninen tila, joka voi korjaantua tai olla pysyvä. Lievä kognitiivinen häiriö voi esiintyä esimerkiksi dementian, aivovamman tai psyykkisen sairauden seurauksena. Kognitiivinen häiriö voi myös johtua ikääntymisestä tai väsymyksestä.
Mitä ovat kognitiiviset kyvyt?
Kognitiivisilla kyvyillä tarkoitetaan tiedon hankintaan, varastoimiseen ja käyttämiseen liittyvää toimintaa. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten mieliala, vireystila, stressi ja uni-valverytmi. Myös masennuksen on todettu vaikuttavan ihmisen kognitiiviseen toimintakykyyn. Kognitiiviset kyvyt ovat siis mielen toimintoja, joiden avulla ihminen voi oppia ja oivaltaa. Niillä voidaan myös vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja käyttäytymiseen.
Onko kirjoittaminen kognitiivista toimintaa?
Kirjoittaminen on erittäin monimutkainen kognitiivinen toiminto, joka koostuu useista eri osatekijöistä. Kirjoittaminen vaatii erityisen hyvää muistia, jotta voidaan ymmärtää mitä halutaan sanoa ja kirjoittaa se sitten ylös. Lisäksi kirjoittaminen vaatii hyviä analyysi- ja synteesikykyjä, jotta teksti olisi selkeää ja johdonmukaista.
Mikä on kognitiivinen kehitys?
Kognitiivinen kehitys tarkoittaa ajattelun ja oppimisen kehitystä ihmisen elämän aikana. Kognitiivisesta kehityksestä vastaa aivojen toiminta. Kognitiivisen kehityksen tärkeimmät osa-alueet ovat ajattelu, havaitseminen, kieli, muistaminen, oppiminen, suunnittelu, ongelmanratkaisukyky, päätöksentekokyky ja keskittymiskyky. Kognitiivisen kehityksen tutkiminen on tärkeä osa psykologiaa, ja psykologit ovat kehittäneet lukuisia teorioita ajatusprosessien tutkimukselle.
Mikä edistää kognitiivista toimintakykyä?
Kognitiivisen toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa moni asia, kuten ikä, aiemmat kokemukset, sosiaalinen ympäristö ja henkilökohtaiset kyvyt. Kognitiivisen toiminnan kehittymisessä hyviä harrastuksia ovat oman käden taitoja kehittävät, esimerkiksi metalli-, savi-, puu- ja neuletyöt. Niihin sisältyy työn suunnittelu, toteutus ja loppuarviointi. Shakki, sanaristikoiden ja sudokujen ratkominen vaatii myös luovaa ongelmanratkaisua.
Mikä on kognitiivinen testi?
Kognitiivisen toimintakyvyn testi on tarkoitettu selvittämään, miten yksilö pystyy käsittelemään tietoa ja suorittamaan erilaisia tehtäviä. Testiin kuuluu usein muun muassa muistin ja tarkkaavaisuuden testejä, joilla arvioidaan yksilön kykyä muistaa tietoa ja keskittyä tehtäviin. Kognitiivisen toimintakyvyn testi on yleensä osa laajempaa psykologista tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää yksilön mielen ja käyttäytymisen eri osa-alueita.
Mitä kognitiivinen psykologia tutkii?
Kognitiivinen psykologia tutkii ihmisen tietoa käsitteleviä prosesseja, esimerkiksi muistin, oppimisen, ajattelun, havaitsemisen, tarkkaavaisuuden, luovuuden ja ongelmanratkaisun toimintaa. Psykologit pyrkivät selvittämään, miten nämä prosesseja ohjaavat mekanismit toimivat, ja miten ne vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen. Kognitiivisen psykologian tutkimukset voivat auttaa ymmärtämään, miten ihmiset käsittelevät tietoa ja miten heidän käyttäytymisensä muuttuu, kun tietoa käsitellään.
Mikä on kognitiivinen oppiminen?
Kognitiivisen oppimisen perustana on ajattelun ja tiedonhakun prosessointi. Oppiminen on aktiivista toimintaa, jossa oppija toimii itsenäisenä ajattelijana ja tiedonhakijana. Oppija valikoi, tulkitsee ja konstruoi tietoa itse reflektoimalla omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Kognitiivisen kehityksen aikana oppija muodostaa ajattelussaan ja toiminnassaan yhä selkeämpiä skeemoja.
Miten parantaa kognitiivisia taitoja?
Kognitiivisia taitoja voi parantaa monin tavoin. Fyysinen aktiivisuus ja uusien taitojen opettelu ovat hyviä keinoja. Sosialisointi ja erilaisten pelien pelaaminen myös edistävät kognitiivisten taitojen kehittymistä. Meditoiminen ja riittävän unen saaminen ovat myös tärkeitä kognitiivisten taitojen parantamisessa.
Mikä on kognitiivinen dissonanssi?
Kognitiivinen dissonanssi on keskenään yhteensopimattomien vakaumusten ja käsitysten aiheuttama psykologinen ristiriita (dissonanssi eli riitasointu). Epämiellyttävä tunne syntyy, kun aiemmat uskomukset ja olettamat ovat ristiriidassa uuden tiedon kanssa. Syntynyttä epämukavuutta voi lievittää monin tavoin.
Mikä on kognitiivinen käyttäytymisterapia?
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on psykoterapiaviitekehys, joka hyödyntää tutkittuja käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä, kuten käyttäytymisen aktivointia ja altistamista. Psykoterapiassa keskitytään pääasiallisesti nykytilanteessa vaikuttavien pulmia ylläpitävien tekijöiden työstämiseen oppimishistoria huomioiden. CBT:n tavoitteena on edistää potilaan tietoisuutta ja hallintaa oman käyttäytymisensä ja ajattelunsa suhteen sekä auttaa häntä luomaan toimivia ratkaisuja ongelmiin.
Miten kognitiivinen toiminta liittyy tunteisiin?
Tunteet ovat mukana kognitiivisessa toiminnassa, kuten havaintojen tekemisessä, vaikutelmien saamisessa ja tulkintojen tekemisessä toisista ihmisistä ja ympäristöstä. Tunteet auttavat yksilöä ymmärtämään ja tulkitsemaan toimintansa seurauksia. Tunteet ovat myös tärkeä osa motivaatiota. Tunteet vaikuttavat siihen, miten yksilö käyttäytyy ja miten hän suhtautuu muihin ihmisiin ja ympäristöön.
Mihin kognitiivista psykologiaa voi soveltaa?
Kognitiivisen psykologian tutkimustuloksia voidaan soveltaa laajasti eri aloilla, kuten liikennepsykologia, neuropsykologia ja mediapsykologia. Kognitiivisen psykologian avulla voidaan ymmärtää esimerkiksi sitä, miten ihmiset havaitsevat ja käsittelevät tietoa, sekä miten tietoisuus ja muisti toimivat. Kognitiivista psykologiaa voi myös soveltaa esimerkiksi opetuksessa, jotta voidaan parantaa oppimisen tehokkuutta ja tuloksia.
Mikä on kliininen psykologi?
Kliininen psykologi on mielenterveyden tutkimiseen ja hoitoon erikoistunut psykologian osa-alue. Oireiden määrittelyn lisäksi hyvin tärkeää on selvittää myös sitä, millaisia hoitomuotoja on olemassa ja mitkä soveltuvat parhaiten mihinkin ongelmaan. Kliininen psykologi pystyy auttamaan ihmisiä selvittämään ongelmiaan ja löytämään sopivia hoitomuotoja.
Mitä on tiedonkäsittely?
Tiedonkäsittely tarkoittaa ihmisen tiedonkäsittelyä. Sen avulla haetaan ja saadaan tietoa ympäröivästä maailmasta ja sen perusteella valitaan sopivia erilaisiin tilanteisiin. Tiedonkäsittely muodostaa kokonaisuuden ja kaikki osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, vaikka niitä voidaan tutkia myös yksittäin.
Mitä sisäinen malli eli skeema tarkoittaa?
Sisäinen malli (skeema) on psykologiassa mielen sisäinen malli tosimaailmasta. Ihmiset järjestävät tietoa skeemoihin ja skeema käytetään uuden tiedon ymmärtämiseen. Skeema on sisäisesti organisoitunut muistirakenne, joka kiteyttää ja pelkistää valtaisaa havaintoinformaatiota ja nopeuttaa informaatiosta tehtäviä johtopäätöksiä.
Miten Skeemat liittyvät ihmisen tiedonkäsittelyyn?
Skeemat ovat ihmisen tiedonkäsittelyn tärkeä osa. Niiden avulla ihminen ohjaa tiedonhakuaan ja tulkitsee saamansa tiedon. Uusi tieto muuttaa tai vahvistaa skeemoja, ja muuttuneet skeemat puolestaan ohjaavat tiedonhakua uudella tavalla. Skeemat ovat siis tärkeä osa ihmisen tiedonkäsittelyssä ja ne vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ihminen tulkitsee ja käsittelee tietoa.
Millä tavoin ihminen hankkii tietoa ympäristöstään?
Ihminen hankkii tietoa ympäristöstään aisteillaan. Aisteja ovat esimerkiksi näkö, kuulo, haju, maku, tunto ja väri. Aisteilla ihminen voi tunnistaa esineitä, värejä, ääniä ja muita asioita ympäristössään. Aisteilla saadut tiedot muuttuvat sähköisiksi signaaleiksi, jotka kulkevat hermoratoja pitkin aivoihin. Kullakin aistilla on aivoissa oma alueensa, jossa aistimus syntyy.
Mitä on persoonallisuus psykologia?
Persoonallisuuspsykologia on psykologian ala, joka tutkii persoonallisuutta, persoonallisuuden syntyä ja kehitystä sekä persoonallisuuden vaikutusta yksilön elämään. Vuosien saatossa näkemykset ihmisen persoonallisuudesta ja sen kehityksestä ovat vaihdelleet suuresti. Eräs käsitys persoonallisuuden kehityksestä on, että se tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja että persoonallisuus on seurausta ihmisen vuorovaikutuksesta toisiin ihmisiin. Toinen käsitys on, että persoonallisuus on seurausta yksilön sisäisestä motivaatiosta ja kyvystä sopeutua ympäristöön. Persoonallisuuspsykologia tutkii myös erilaisia persoonallisuuden piirteitä ja niiden merkitystä yksilön elämään.
Miten kognitiivinen kehitys etenee Piagetin teorian mukaan?
Piaget’n kognitiivisen kehityksen teorian mukaan kognitiivinen kehitys etenee neljässä eri vaiheessa: a) sensomotorinen vaihe, b) preoperationaalinen vaihe, c) konkreettinen toimintavaihe ja d) formaalinen toimintavaihe. Kullekin näistä vaiheista on ominaista erillinen joukko kognitiivisia kykyjä.
Mitä on formaali ajattelu?
Formaali ajattelu on Piagetn kehitysteorian korkein vaihe, jonka kehitys on johdonmukainen jatke sensomotoriselle, esioperationaalille ja konkreetille ajattelulle. Sen aikana ajattelu kehittyy käsitteelliseksi, hypoteettiseksi, ja siinä sovelletaan erilaisia logiikan päättelysääntöjä. Formaalisen ajattelun myötä lapsi pystyy käsitteellistämään asioita, joita hän ei ole itse kokenut, ja hän pystyy myös tekemään johtopäätöksiä erilaisista asioista.
Mitä tarkoittaa sosiaalinen puhe?
Sosiaalinen puhe on vokalisoitua puhetta, joka on osoitettu ja älyllisesti mukautettu muille ihmisille. Sosiaalinen puhe on tarkoitettu vuorovaikutukseen ja vuorovaikutuksen tavoitteisiin. Sosiaalisen puheen tarkoituksena on välittää tietoa, kokemuksia ja ajatuksia toisille ihmisille. Sosiaalinen puhe on myös tarkoitettu vaikuttamaan toisiin ihmisiin ja saamaan aikaan haluttuja tuloksia.
Mitä on päivittäiset toiminnot?
Päivittäiset toiminnot ovat kaikki ne toiminnot, joita ihmisen on tehtävä päivittäin selviytyäkseen. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi peseytyminen, syöminen, pukeutuminen, wc:ssä käyminen, liikkuminen sekä virtsan ja ulosteen pidättäminen.
Miten tukea toimintakykyä?
Toimintakyvyn tukeminen on tärkeää, jotta ihmiset voivat elää mahdollisimman hyvää ja täyttävää elämää. Toimintakyvyn tukemiseksi voidaan tehdä erilaisia asioita, kuten opettaa uusia taitoja, mukauttaa ympäristöjä ja tilanteita sekä antaa tukea tilanteista suoriutumiseen. Näin ihmiset voivat saada tukea ja apua toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen.
Mitä on hyvä toimintakyky?
Hyvä toimintakyky on se, mitä ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista kuten työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista. Toimintakyky on yksilöllinen ja se voi vaihdella iän, terveydentilan ja elämäntilanteen mukaan.
Milloin lapsi oppii että toisella ihmisillä on oma mieli?
Lapsi oppii että toisella ihmisellä on oma mieli, kun hän alkaa ymmärtää että toiset ihmiset ovat erilaisia. Hän voi esimerkiksi huomata, että joku mieluummin leikkii vaikka kotona, kun taas toinen haluaa mennä ulos. Tämän ymmärtäminen voi tapahtua jo 3-vuotiaana.
Mitä kolmevuotias osaa?
Kolmevuotiaat voivat yleensä seistä yhdellä jalalla sekunnin tai kaksi, hypätä jalat yhdessä ja nousta portaita pitkin melko helposti. He voivat myös avata ja sulkea purkin kannen, ja imupilliä on hauska käyttää juomiseen.
Mitä on kypsyminen?
Kypsyminen tarkoittaa tavallisesti hedelmien ja siemenien valmistumisen viimeisiä vaiheita ennen varisemista ja leviämistä. Siemeniin kerääntyy kypsyessä vararavinnoksi hiilihydraatteja ja valkuaisaineita. Osa hiilihydraateista voi muuttua rasvoiksi. Kypsyminen on tärkeää, sillä se parantaa hedelmien ja siementen laatua ja ravintoarvoa. Kypsyminen myös lisää hedelmien ja siementen säilyvyyttä.
Mitä tarkoitetaan Toimintakyvyllä?
Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selvitä fyysisesti, psyykkisesti, kognitiivisesti ja sosiaalisesti itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista niin työssä kuin vapaa-ajan harrastuksissa niissä ympäristöissä, jossa hän elää, sekä kykyä huolehtia itsestä ja toisista. Toimintakyvyn heikentyminen voi johtua monesta eri syystä, kuten sairauksista, vammoista, ikääntymisestä tai muista elämän muuttuvista olosuhteista.
Mitä on Aivotyö?
Aivotyö on tiedolla työskentelyä ja ajatustyötä. Siihen kuuluu asioiden huomaamista, kirjaamista ja muistamista, ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa, lukemista ja uusien tietojen ja taitojen oppimista. Tämä vaatii paljon aivoilta riippumatta siitä, millä alalla työskentelet. Aivotyön tärkeimmät taidot ovat tiedonhankinta, tiedonkäsittely ja tiedonjalostus.
Mitä tarkoittaa toimintakyvyn tukeminen?
Toimintakyvyn tukeminen tarkoittaa henkilön tukemista hänen jokapäiväisessä elämässään. Toimintakyvyn tukemisen näkökulma on työssä läsnä koko ajan. Työote syntyy siitä, millaisia käsityksiä työntekijällä on kehitysvammaisuudesta ja omasta tehtävästään.
Mikä on Sensomotorinen vaihe?
Sensomotorisen vaiheen aikana lapset oppivat kokeilemaan ja tutkimaan ympäristöään sekä esineitä ja asioita, joita heidän ympärillään on. Tämä tapahtuu viiden aistinsa ja motoristen kykyjensä avulla. Tämä on ensimmäinen vaihe kognitiivisessa kehityksessä, joka kestää syntymästä toiseen ikävuoteen.
Mikä on emotionaalinen kehitys?
Emotionaalinen kehitys on yksilön kykyä tuntea erilaisia tunteita ja reagoida niihin asianmukaisesti. Se on myös kykyä ymmärtää ja hyväksyä omat tunteensa sekä muiden ihmisten tunteet. Emotionaalinen kehitys on tärkeää lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen kannalta, sillä se auttaa heitä kehittämään sosiaalisia taitoja, selviytymään erilaisista tilanteista sekä kehittämään moraalinen kompassi.
Milloin lapsi oppii syy seuraus?
Lapsi alkaa oppia syy-seuraussuhteita noin viiden vuoden iässä. Tärkeää on, että lapselle luetaan päivittäin, jotta hän saa riittävästi kokemuksia ja oppii tuntemaan ympäristönsä.
Miten vahvistaa psyykkistä toimintakykyä?
Psyykkistä toimintakykyä voidaan tukea vuorovaikutustilanteissa. Ymmärrettävän tiedon antaminen ja omaisten ottaminen mukaan hoitoon tukevat iäkkään ihmisen osallisuutta ja näin myös psyykkistä hyvinvointia. Psyykkinen toimintakyky on tärkeä osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Se vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee elämänsä laatua ja miten hän pystyy selviytymään arjessa. Psyykkisen toimintakyvyn heikentyessä ihminen voi kokea muun muassa ahdistusta, apatiaa, masennusta, painajaisia, unihäiriöitä, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta ja mielialan vaihteluita. Psyykkinen toimintakyky on yksilöllinen ja se voi vaihdella päivittäin tai jopa tunneittain.
Miten toimintakyky näkyy arjessa?
Toimintakyky voidaan määritellä selviytymisen ja toimimisen kyvyksi fyysisen toiminnan lisäksi myös psyykkisellä, kognitiivisella ja sosiaalisella osa-alueella. Toimintakykyyn vaikuttavat niin myönteiset, kuin kielteiset elämänkokemukset ja ympäristön vaikutus. Toimintakykyyn voi vaikuttaa esimerkiksi kokemus terveyden ja hyvinvoinnin menetyksestä, työttömyydestä, sosiaalisen verkoston puutteesta, perhesuhteiden ongelmista sekä kokemuksesta syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä. Toimintakykyyn vaikuttaa myös elämänhallinnan kyky, sekä tieto ja taito omasta ja läheisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Toimintakykyä voidaan tukea erilaisilla keinoilla kuten esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja tukea elämänhallintaan, tukemalla sosiaalista verkostoa, tarjoamalla mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin sekä auttamalla perheenjäseniä ja läheisiä.
Miten psyykkistä toimintakykyä arvioidaan?
Psyykkisen toimintakyvyn arviointiin on useita erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Yksi yleisimmistä on subjektiivisen toimintakyvyn arviointi, jossa tutkittava itse kertoo oman toimintakykynsä tilasta ja rajoitteista. Toinen yleisesti käytetty menetelmä on objektiivinen toimintakyvyn arviointi, jossa tutkittavan toimintaa ja kykyä arvioidaan ulkopuolisen tahon toimesta. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää tutkittavan toimintakykyyn liittyviä rajoitteita ja mahdollisuuksia sekä palvelujen ja tuen tarpeita. Arvioinnin tuloksista laaditaan yleensä selkeä ja yksityiskohtainen suunnitelma, jonka avulla tutkittava voi saada tukea ja apua toimintakykynsä parantamiseen.
Mikä on Etäympäristö?
Etäympäristö on ympäristö, joka on kaukana ihmisen fyysisestä sijainnista. Se voi olla esimerkiksi asuinpaikka, kulttuuri, media jne. Etäympäristö vaikuttaa ihmisen elämään ja ajatteluun eri tavoin. Se voi luoda uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia haasteita.
Milloin fyysinen kehitys alkaa?
Fyysinen kehitys alkaa jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Vauva kääntyy selältä vatsalleen 4–6 kuukauden iässä, alkaa varata jaloillaan 5–7 kuukauden iässä ja ryömii 6–8 kuukauden iässä. Vauva voi istua tuetta vasten jo 7–10 kuukauden iässä ja nousee itse pystyyn 9–12 kuukauden iässä.
Mikä on Kehonkaava?
Kehonkaava on lähtökohta muulle oppimiselle. Se on sensomotorinen kehitys, joka tapahtuu lapsen aistien avulla. Kehonkaava kehittyy vähitellen ja auttaa lapsia ymmärtämään ympäristönsä paremmin.
Mikä on kognitiiviset ongelmat?
Kognitiiviset ongelmat ovat vaikeuksia keskittyä, oppia uutta tai muistaa asioita. Ne voivat myös vaikuttaa ajattelun ja puheen selkeyteen. Kognitiiviset ongelmat voivat johtua sairauksista, vammoista, ikääntymisestä tai mielenterveysongelmista.
Mikä on kognitiivinen taito?
Kognitiivisena taidoksi voidaan yleensä ymmärtää jokin tietty taito, kuten esimerkiksi lukemisen, laskemisen tai kielitaidon oppiminen. Kognitiivisen taidon voi myös ymmärtää laajemmin tiedon käsittelyyn liittyväksi kyvykkyydeksi. Kognitiivisia taitoja ovat esimerkiksi tiedon havaitseminen, ajattelu ja muistaminen. Kognitiiviset taidot ovat tärkeitä niin arjessa selviytymisessä kuin myös oppimisessa.
Mitä on kognitiivinen kuormitus?
Kognitiivinen kuormitus tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisen kognitiiviset kyvyt (esimerkiksi muisti, tarkkaavaisuus, oppimiskyky) ovat riittämättömät tehtävän suorittamiseen. Kognitiivisen kuormituksen aiheuttaa esimerkiksi liian monimutkaiset tai rutiininomaiset tehtävät, liian vähän aikaa tai tietoa tehtävän suorittamiseen, sekä huono työympäristö tai -välineet. Kognitiivisen kuormituksen välttämiseksi on tärkeää, että ihmisen kognitiiviset kyvyt otetaan huomioon työtehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Onko nukkuminen kognitiivista toimintaa?
Nukkuminen on kognitiivisen toiminnan tukemiseksi tarpeellista. Uni tukee kognitiivisia toimintoja, joita tarvitaan opittavan aineksen mieleen painamisessa, muistissa säilyttämisessä sekä muistista palauttamisessa. Lisäksi unen aikana aktivoituu ja lujittuu osa valveilla syntyneistä muistijäljistä.
Mitä tarkoittaa lapsen psykososiaalinen kehitys?
Lapsen psykososiaalinen kehitys tarkoittaa lapsen kykyä sopeutua erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin ja ihmissuhteisiin. Se sisältää lapsen kyvyn tunteiden säätelyyn, vuorovaikutukseen toisten kanssa sekä kyvyn itsenäiseen toimintaan ja ajatteluun. Psykososiaalinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä, ja se edistää lapsen kykyä selviytyä elämän haasteista.
Mitä tarkoittaa Egosentrisyys?
Egosentrismi on taipumus pitää itseään tärkeimpänä henkilönä. Egosentrisillä ihmisillä on taipumus keskittyä ensisijaisesti omiin etuihinsa, pitää omia mielipiteitään tärkeimpinä ja pitää itseään huomion ja ihailun keskipisteenä.
Miten kuvata toimintakykyä?
Toimintakyvyn kuvaaminen on tärkeää sekä henkilölle itselleen että hänen läheisilleen. Toimintakykyä voidaan kuvata useilla eri tavoilla, ja yksi tehokas tapa on keskustella henkilön kanssa merkityksellisistä ympäristöistä ja kokemuksista. Asumisen, opiskelun, työn, vapaa-ajan ja muiden asioiden kuvaaminen auttaa ymmärtämään, mitkä asiat ovat tärkeitä henkilölle ja miten ne vaikuttavat hänen toimintakykyynsä.
Mitä on psyykkinen vanheneminen?
Psyykkinen vanheneminen tarkoittaa kognitiivisten toimintojen, kuten ajattelun, muistamisen, oppimisen ja havaitsemisen heikkenemistä iän myötä. Kognitiivinen vanheneminen saattaa johtua siitä tosiasiasta, että aivot surkastuvat ihmisen vanhetessa. Kognitiivisen vanhenemisen tutkimisessa on kuitenkin havaittu, että monet kognitiiviset toiminnot säilyvät hyvinä vanhemmassa iässä. Kognitiivisen vanhenemisen tutkimus onkin osoittanut, että monet kognitiiviset toiminnot ovat hyvin yksilöllisiä ja että niiden heikentyminen voi johtua useista eri tekijöistä.