Metafora on kahden toisistaan riippumattoman asian vertaamista ilman ”kuin” sanaa. Tämä tarkoittaa, että metafora käyttää asioita, jotka ovat toisilleen samanlaisia, mutta joilla ei ole yhteyttä toisiinsa. Metafora on eräänlainen lausunto tai kuvaus, joka käyttää kahta eri asiaa yhdistääkseen ne toisiinsa. Yleensä metafora käyttää asioita, jotka ovat todellisia, mutta joilla ei ole yhteyttä toisiinsa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta metafora tarkoittaa
Mitä metafora tarkoittaa?
Metafora tarkoittaa kielikuvaa, jossa asiaa kuvataan toisen asian avulla. Metafora on vertaukseen perustuva kielikuva, jossa yksi asia kuvataan toisen asian avulla. Metafora voi olla myös sanan tai ilmaisun toinen merkitys. Metafora on kaikkialla arkikielessä ja kirjallisuudessa.
Mistä tunnistaa metaforan?
Metafora on kahden asian vertaaminen toisiinsa, jolloin toinen asia toimii ikään kuin kuvaajana toiselle. Metaforassa kahden asian välillä ei ole kuitenkaan konkreettista yhteyttä, vaan se perustuu siihen, että kahden asian välillä voi olla samanlaisuuksia tai muita yhteyksiä. Metaforan voi tunnistaa siitä, että se käyttää toista asiaa kuvaamaan toista, esimerkiksi sanotaan, että ”hän on kuin kuollut lehma”.
Miksi metaforia käytetään?
Metafora on käytössä, koska se tarjoaa runsaasti tietoa tiiviissä muodossa. Se on myös mielenkiintoinen ja herättää ajatuksia. Metafora kuvaa asioita niin, että ne ovat ymmärrettävissä ja saadaan selville paljon tietoa.
Mitä on kielikuva?
Kielikuva on suorasta, kirjaimellisesta merkityksestään poikkeavalla tavalla käytetty sana tai ilmaus. Kielikuvan käyttö voi olla yksinkertaista sanaleikkiä, kuten ”vaanittu kuin vanha nakkikioski”, tai se voi olla vakavaa ironiaa, kuten ”hiljainen kuin kuollut”. Kielikuva voi olla myös välitön ja luova, kuten ”vaaleansininen kuin taivas”. Kielikuva voi olla myös epäsuora ja viittava, kuten ”vaarallinen kuin vuoristo”.
Mitä eroa on vertauksella ja Metaforalla?
Vertauksella voi olla useita eri tarkoituksia, kuten selkeyttää tai tarkentaa jotakin asiaa, lisätä mielenkiintoa tai hauskaa tekstiin tai auttaa ymmärtämään jotakin asiaa paremmin. Metafora on kuitenkin vertauksen erityisempi muoto, jossa kuvataan jotakin asiaa vertaamalla sitä johonkin toiseen, usein esineeseen tai olioon. Metafora voi olla myös keino luoda uutta näkökulmaa johonkin asiaan.
Mitä on Metonymia?
Metonymia on metaforan kaltainen ilmaisu, jossa esinettä tai ideaa kuvaava sana korvataan joko konkreettisesti tai abstraktisti sukua olevalla sanalla. Metonymiaa käytetään esimerkiksi kun käsitellään kunniaa, valtaa tai päätöksentekoa. Kruunu on yleinen esimerkki metonymiasta, sillä se symboloi yleensä kuningasta tai hallitusta. Toinen esimerkki on kynä, joka voidaan korvata sanalla ”kirjoittaminen”.
Mikä on Personifikaatio?
Personifikaatio on elottoman elollistamista. Runoilija voi elollistaa esimerkiksi jonkin käsitteen, kuten kuoleman, ja tehdä siitä ihmisen kaltaisen olennon. Vaikka kasvit ja eläimet ovat elossa, personointia on tehdä niistä enemmän ihmisen kaltaisia.
Mikä on Runon kieli?
Runon kieli on yleensä tiivistä kuvien, vertauksien ja symbolien vuoksi. Lukija kokee runon aisteillaan siitä nousevien mielikuvien avulla. Runoudessa voidaan käyttää tehokeinona erilaisia kielikuvia. Runon kuva voi olla joko puhdas kuva tai kuvaava kielikuva eli trooppi.
Mitä Kielikuvilla kuvataan?
Kielikuva kuvastaa kuvailevaa sanaa tai ilmaisua, asian ilmaisemista vertauskuvin, symbolein. Runouden lajeista lyriikka käyttää eniten kuvakieltä. Kielikuvia ovat symboli, vertaus, personifikaatio, metafora, metonymia, synekdokee, eufemismi ja allegoria (ks.
Kielikuvailla kuvataan yleensä asioita, joita on vaikea sanoin kuvata. Kielikuva voi olla esimerkiksi vertaus, joka auttaa ymmärtämään asiaa paremmin. Kielikuva voi olla myös symboli, joka kuvastaa jotain suurempaa. Kielikuvailla kuvataan myös tunteita, joita on vaikea sanoin kuvata.
Mikä on Runokuva?
Runokuva on kielellinen ilmaisu, joka assosioituu aistimiellikuviksi. Runokuva voi siis liittyä myös ääneen tai iholla aistittavaan kokemukseen. Runokuva voi olla vertauskuva, jossa jotakin verrataan toiseen kuin-konjunktion avulla (hän oli kuin nuori leijona).
Miten analysoida runoa?
Runoja analysoidaan usein niiden sisällön ja sanojen merkityksen perusteella. Sanojen ja runojen tulkitseminen voi olla haastavaa, mutta on tärkeää huomata niiden välisiä yhteyksiä. Runoja voidaan myös tarkastella niiden rakenteiden ja muodon perusteella. Runoilijan käyttämät sanat ja ilmaisut voivat paljastaa paljon runon aiheesta ja sen tarkoitusperistä.