Kasvisuku on kasvien taksonomiseen jaotteluun kuuluva ryhmä. Kasvisukuja ovat esimerkiksi nurmikasvit, vihannekset ja kukat.
Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta kasvisuvut
Millä kasvilla on Maavarsi?
Maavarsi on tavallinen luonnonvara, joka voi olla tärkeä osa kasveja. Maavarsi voi olla tärkeä kasveille, koska se voi auttaa kasveja saamaan tarpeeksi valoa ja happea. Taipuisa pitkä varsi on myös tärkeä, koska se mahdollistaa kasvien liikehdinnän aallokossakin ilman vahingoittumista.
Voiko kasvi saada liikaa valoa?
Liian voimakas valo voi vahingoittaa kasvia, ja se voi ilmestyä ruskeita laikkuja lehdet. Kasvi tarvitsee päivittäin vähintään 8 tuntia valoa, jotta se voi kasvaa ja kehittyä normaalisti. Liian vähän valoa voi aiheuttaa kasvin lehtien käpertymistä, veltostumista ja vaalenemista.
Milloin kasvit sisälle?
Huonekasvit voi tuoda sisälle, kun yöt alkavat kylmetä. Tarkista kasvit tuholaisten varalta ennen sisälle tuomista. Kesäkausi ulkona tekee kasveille hyvää.
Miten saada kasvit kasvamaan?
Kasvien kasvutekijöiden määrä ja laatu vaikuttavat siihen, kuinka hyvin kasvit kasvavat. Auringonvaloa, lämpöä, hiilidioksidia (CO2), vettä, ravinteita ja kasvutilaa tarvitaan kaikki, jotta kasvit voisivat kasvaa optimaalisesti. Kasvit tarvitsevat myös tietyn määrän ravinteita, kuten fosforia, kalsiumia, magnesiumia ja sinkkiä, jotta ne voisivat kasvaa hyvin.
Mikä on maailman vaarallisin kasvi?
Visteria on maailman myrkyllisin kasvi, jonka tietojen mukaan Jipon saamien tietojen mukaan. Toiseksi myrkyllisimmäksi kasviksi rankattiin sormustinkukka, jota löytyy hyvinkin useasta suomalaisesta puutarhasta.
Mitä kasveja kannattaa kasvattaa?
Pitkän kasvuajan vaativille kasveille, kuten kurkuille, kurpitsoille ja tomaateille, lannoitetta on hyvä lisätä myöhemmin kesällä. Tällaiset kasvit tarvitsevat runsaasti ravinteita, ja lisääminen myöhemmin kesällä auttaa niitä saamaan tarvitsemansa ravinteet. Jos jännittää, näistä on hyvä aloittaa: salaatit, mangoldi, pinaatti, herne, härkäpapu, yrtit, avomaankurkku ja mizuna eli japaninkaali.
Mihin vettä tarvitaan Kasvisoluissa?
Kasvit tarvitsevat vettä solujen yhteyttämiseen, ravintoaineiden kuljettamiseen, erilaisiin elintoimintoihin, tasaamaan lämpötilaa ja säilyttämään kasvin ryhtiä. Nestejännityksen ylläpitäminen on myös tärkeää. Eri kasvit tarvitsevat vettä erilaisia määriä, ja ne ottavat vettä tehokkaimmin silloin, kun kasvu on voimakkainta.
Onko Jättitatar vieraslaji?
Jättitatar (Cyperus esculentus) on vieraslaji, joka on saanut alkunsa Etelä-Amerikasta. Jättitatar on kuitenkin kasvanut Suomessa jo pitkään, ja se on tullut tänne esimerkiksi tuontitavaroiden mukana. Jättitatar on yksi Suomen tavallisimmista vieraslajeista, ja se on myös tullut tänne tietoisesti tarkoituksella. Jättitatar on kuitenkin haitallinen vieraslaji, ja se on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Miten happi poistuu kasvista?
Happi poistuu kasvista lehtien ilmanrakojen kautta. Tämä tapahtuu, kun kasvin lehdet ottavat happea ilmasta ja kuljettavat sitä kasvin sisälle.
Mikä on Suomen myrkyllisin kukka?
Suomen myrkyllisin kukka on sormustinkukka. Sormustinkukka on myrkyllinen kaikille eläimille, ja se voi aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita ihmisille. Sormustinkukkaa ei pidä koskaan käsitellä ilman suojakäsineitä, ja se on pidettävä poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta.
Onko koiran putki myrkyllinen?
Sanonta lykätä koiranputkea viittaa kuolemaan, mutta koiranputki ei suinkaan ole myrkyllinen: sen nuoret, miedonmakuiset lehdet soveltuvat vaikkapa keittoihin, ja palsternakkamaista juurtakin sopii käyttää.
Mistä kasveista teetä?
Teetä voi tehdä joko tuoreista tai kuivatuista kukista, lehdistä, siemenistä, juurista tai kaarnasta. Yleensä kiehuvaa vettä kaadetaan kasvinosien päälle ja annetaan hautua joitakin minuutteja (haude eli infuusio). Tämän jälkeen tee siivilöidään, haluttaessa makeutetaan ja tarjoillaan.
Pitääkö kasveja sumuttaa?
Trooppiset kasvit nauttivat sumuttamisesta, sillä ne kärsivät kuivasta huoneilmasta. Se myös auttaa pitämään vihannespunkkikannat hallinnassa. Sumuttaminen vähentää myös lehtien pölyyntymistä.
Voiko kasveja sumuttaa liikaa?
No, kasveja ei voi sumuttaa liikaa. Kasvit voivat kuitenkin kärsiä liiasta märkyydestä, jos huonekasvien kastelua jatketaan talvella samalla tavalla kuin kesäaikaan. Pahimmassa tapauksessa juuret mädäntyvät ja kasvi kuolee.
Mikä on Varjokasvi?
Varjokasvi on kasvi, joka viihtyy heikossa valaistuksessa. Varjokasveja käytetään usein puutarhoissa tuomaan väriä ja mielenkiintoa alueille, jotka eivät saa suoraa auringonvaloa. Vaikka jotkut varjokasvit sietävät täyttä aurinkoa, useimmat suosivat osittaista varjoa tai täyttä varjoa.
Onko Tatar myrkyllinen?
On keskusteltu siitä, onko tataari myrkyllinen vai ei, sillä joidenkin lähteiden mukaan se on, kun taas toiset väittävät, ettei se ole. On kuitenkin yleisesti sovittu, että Tatar sisältää yhdisteitä, jotka voivat olla myrkyllisiä, jos niitä nautitaan suuria määriä, joten on parasta olla varovainen ja välttää sen syömistä.
Onko Ulpukka Kelluslehtinen?
Nuphar luteum, joka tunnetaan yleisesti nimellä keltainen vesililja, on Nymphaeaceae-heimoon kuuluva kukkiva kasvi. Se on kotoisin Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan lauhkeilta ja subtrooppisilta alueilta. N. luteum on monivuotinen ruohokasvi, jolla on suuret, kelluvat lehdet ja keltaiset kukat. Sitä tavataan lammissa, järvissä ja hitaasti virtaavissa puroissa.
Mitä tehdä jos kasvin lehdet roikkuvat alaspäin?
Jos kasvin lehdet ovat roikkumassa, se johtuu todennäköisesti riittämättömästä valosta. Siirrä kasvi valoisampaan paikkaan tai anna sille lisää valoa. Liian lämmin kasvuympäristö voi johtaa lehtien kellastumiseen ja putoamiseen.
Mitä kukkia voi kasvattaa sisällä?
Lähes kaikkia kukkia voi kasvattaa sisätiloissa, kunhan ne saavat tarpeeksi valoa. Kukat, jotka sopivat sisäkasvatukseen ovat esimerkiksi amarillokset, begonia, krysanteemi, lobelia, neilikka, petunia, ruusut ja violetti. Valon ja lämmön lisäksi kukkia tarvitsevat myös ravinteikasta, hyvin kuivattua multaa. Kukkien kastelussa ja kasteluveden lämpötilassa on myös tärkeää noudattaa tarkasti ohjeita, jotta kukat pysyvät terveinä.
Mitä kasveja suolla on?
Soilla kasvaa monenlaisia kasveja, kuten pensaita, ruohoja ja sammalia. Yleisimpiä suokasveja ovat karpalo, mustikka ja vadelma. Suokasvit ovat tärkeä osa ekosysteemiä, ja niitä korjataan usein niiden taloudellisen arvon vuoksi.
Mikä kasvi polttaa ihon?
Rentukassa ja muissa leinikkikasveissa on ärsyttäviä aineita, jotka voivat aiheuttaa ärsytyskosketusihottuman. Risiini ärsyttää ihoa kasvina ja öljynä. Ärsytysihottumassa hoidoksi riittää aiheuttajan välttäminen tai parempien suojainten käyttö. Äkäisemmät oireet taltutetaan kortisonivoiteella.
Mitä kasvit tekevät talvella?
Kasvit talvella usein kuolevat ja niiden kaikki maanpäälliset osat kuihtuvat. Talven aikana kasvit kuitenkin talvehtivat ja niiden juurakot, juurimukulat ja varsi- tai juurimukulat silmuineen ovat talven aikana aktiivisia. Geofyyttien tarkoituksena on säilyttää kasvit talven aikana ja auttaa niitä kasvamaan takaisin keväällä.
Miksi kasvi ei kasva?
Yksi yleisimmistä syistä, miksi kasvi ei kasva, on se, ettei se saa tarpeeksi valoa. Jos kasvi sijoitetaan liian varjoisaan paikkaan, se ei pysty fotosyntetisoimaan ja lopulta kuolee. Toinen syy, miksi kasvi ei ehkä kasva, on se, että sitä kastellaan liikaa. Jos kasvi on jatkuvasti vedessä, sen juuret mätänevät ja kasvi kuolee. Lopuksi kasvi ei ehkä kasva, koska se ei saa riittävästi ravinteita. Jos kasvi ei saa riittävästi typpeä, fosforia ja kaliumia, se lakkaa lopulta kasvamasta.
Milloin Maariankämmekkä kukkii?
Maariankämmekkä kukkii kesä-heinäkuussa. Kukat ovat purppuranpunaiset. Kukkavarsi on 10–30 senttimetriä pitkä.
Voiko kasvit liikkua?
Kasvit eivät yleensä kykene liikkumaan paikasta toiseen, vaan pysyvät koko elämänsä tietyllä kasvualustalla. Kasvit ovat yleensä omavaraisia eli autotrofisia, sillä ne hankkivat tarvitsemansa aineet yhteyttämisen avulla.
Mitä ravinteita kasvi tarvitsee?
Kasvi tarvitsee ravinteita, kuten typpeä, kaliumia, fosforia ja kalsiumia, jotta se voisi kasvaa ja kehittyä. Vettä kasvi tarvitsee myös ylläpitääkseen rakennettaan. Veden avulla kasvi säilyttää muotonsa.
Mitä kasveja ikkunalaudalle?
Eteläikkunan kasveja ovat pullojukka, aloe vera, jukkapalmu ja anopinkieli. Kukkivia auringonpalvojia ovat muiden muassa ihmeköynnös, hibiskus, pelargonit ja itulehdet. Aurinkoinen ikkuna sopii erinomaisesti myös syötäville kasveille, kuten chilille, tomaatille, sitruunalle, timjamille ja rosmariinille.
Miten kasveja hoidetaan?
Lähes kaikkia kasveja tarvitsee kastella säännöllisesti ja usein myös lannoittaa. Lannoitteen tarpeen voi arvioida kasvin lehdistä ja kukista. Kuihtuneet lehdet ja kukat poistetaan kasvista, ja pölyt pyyhitään lehdistä. Tarvittaessa kasvi voidaan suihkuttaa kokonaan. Nukkapintaiset lehdet eivät kestä vettä, joten ne on suihkutettava kevyesti tai kasteltava varovasti.
Miten kasvi saa energiaa?
Kasvi saa energiaa hiilidioksidista, vedestä ja auringonvalosta. Hiilidioksidi imeytyy lehvistä, vesi maaperästä ja auringonvalo pääsee lehviin. Fotosynteesin aikana kasvi valmistaa sokerin ja hapen.
Mitä on Maavarsi?
Maavarsi on kasvien maanpinnan alapuolella kasvava varsi. Maavarret toimivat kasvin ravintovarastona, useimmat myös talvehtimiseliminä ja kasvullisina lisääntymiseliminä. Maavarret kasvavat kärjessä olevasta kärkisilmusta, ja niissä on usein suomumaisia lehtiä.
Mitä hyötyä kasville on Suvuttomasta lisääntymisestä?
Suvuttomalla lisääntymisellä on useita etuja kasville. Suvuttomalla lisääntymisellä kasvaa vain kopioita siitä yksilöstä, jonka maavarresta tai itiöistä ne ovat kasvaneet, mikä tarkoittaa, että kaikki suvuton lisääntyminen tapahtuu alkuperäisen kasvin kohdalla. Tämän seurauksena kasvi säilyttää identiteettinsä ja ominaisuuksiensa, kun taas suvullisesti leviävillä kasveilla jokainen yksilö on erilainen. Tämä erilaisuus auttaa sopeutumista eri olosuhteisiin, mikä on tärkeää kasville, joka haluaa säilyttää ja levittää itseään mahdollisimman tehokkaasti. Suvuttomalla lisääntymisellä on myös etu, että se on yleensä nopeampaa ja helpompaa kuin suvullinen lisääntyminen, mikä tarkoittaa, että kasvi voi levittää itseään nopeammin ja tehokkaammin.