FA on lyhenne latinankielisestä nimestä Fibrillatio atriorum, suomeksi Eteisvärinä on hyvin tavallinen rytmihäiriö, jonka esiintyminen kasvaa iän myötä. Eteisvärinää ei pidä sekoittaa kammiovärinään, joka on aivan toinen, muutamassa minuutissa kuolemaan johtava rytmihäiriö. Eteisvärinä yleistyy 65-vuotiaasta alkaen. Yli 70-vuotiailla sitä esiintyy noin 5 prosentilla ja yli 85-vuotiaista jo yli 10 prosentilla. (Wikipedia)
Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta fa sairaus
Miten eteisvärinä oireilee?
Eteisvärinä voi olla myös täysin oireeton, mutta joillakin sen oireet voivat olla paljon vaikeammat. Yksi yleisimmistä oireista on sydämen epäsäännöllinen syke. Ahdistava olo, huimaus, väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen ovat myös tyypillisiä oireita.
Miten Flimmerin saa pois?
Flimmerin saa pois normaalisti sellaisin kotikonstein, jotka stimuloivat vagus-hermoa, esimerkiksi vetämällä keuhkot täyteen ilmaa ja puhaltamalla vastusta vastaan (esim. pulloon) tai ärsyttämällä oksennusrefleksiä.
Kauanko eteisvärinä kestää?
Eteisvärinä kestää yleensä yli viikon ilman, että rytmi palautuu itsestään. Normaali sinusrytmi voidaan kuitenkin palauttaa sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Pitkään jatkunut eteisvärinä tarkoittaa tilaa, joka on jatkunut yli vuoden. Normaali rytmi voidaan yrittää palauttaa rytminsiirrolla.
Miten eteisvärinä tuntuu?
Eteisvärinä tuntuu yleensä tuntemuksena poikkeavasta sydämen sykkeestä, yleensä tavallista nopeammasta (palpitaatio). Sydämen lyöntitiheys voi olla selvästi yli 100 lyöntiä minuutissa, joskus jopa 160 lyöntiä minuutissa. Toisaalta sydämen syke saattaa olla rauhallinenkin, ja muistuttaa normaalia sykettä, varsinkin lepotilassa.
Näkyykö eteisvärinä EKG?
Eteisvärinä on yksi sydämen rytmihäiriöistä, joka voidaan todeta vain sydänfilmin (EKG:n) avulla. Eteisvärinä-rytmihäiriö ei ole välittömästi vaarallinen, mutta voi ilman lääkehoitoa useita päiviä jatkuessaan aiheuttaa aivohalvauksen.
Miksi syke nousee nukkumaan mennessä?
Hermoston säätelemän sykkeen nousu nukkumaanmennessä on normaali ilmiö. Se johtuu päivän tapahtumista tai tekemättömistä työistä, jotka pyörivät mielessä. Silloin kyse on normaalista sykkeen nopeutumisesta, kardiologian erikoislääkäri ja Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.
Voiko stressi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä?
Stressi voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, kuten lisälyöntejä (muljahtelut, ”sydän jättää lyömättä”). Stressin aikana erittyy ns. stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia, jotka valmistavat ihmistä kohtaamaan haasteita. Mekanismi ei ole hapenpuute, vaan muut tekijät.
Miten saada sydän rauhoittumaan?
Syvään hengittäminen ja rentouttavat hengitysharjoitukset voivat auttaa rauhoittamaan sydäntä. Parasympaattinen hermosto vilkastuu lisääntyneellä hapenottamisella, mikä saa sykkeen hidastumaan ja hengityksen rauhoittumaan.
Voiko eteisvärinä parantua itsestään?
Eteisvärinän kohtauksittainen muoto voi parantua itsestään, kun taas jatkuva muoto vaatii usein hoitoa. Sinusrytmi voidaan yleensä palauttaa sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla.
Voiko sydämen rytmihäiriöihin kuolla?
Kyllä, sydämen rytmihäiriöt voivat olla kohtalokkaita. Yleisin kuolemaan johtava sydämen rytmihäiriö on kammiovärinä, joka voi johtaa sydänpysähdykseen ja kuolemaan. Muita harvinaisempia mutta silti mahdollisesti kuolemaan johtavia sydämen rytmihäiriöitä ovat takykardia, bradykardia ja sydämen pysähtyminen.
Onko eteisvärinä sama kuin rytmihäiriö?
Eteisvärinä on yksi tyypillinen sydämen rytmihäiriö, vaikka rytmihäiriöitä onkin muitakin. Eteisvärinässä sydämen lyönnit ovat epäsäännöllisiä ja usein myös tiheämpiä kuin normaalisti. Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Eteisvärinää voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen vajaatoiminta, verenpainetauti tai jokin muu sydänsairaus.
Voiko rytmihäiriön tuntea pulssista?
Eteisvärinää voi esiintyä epäsäännöllisesti ja ajoittain, jolloin sitä ei ehkä huomata lääkäri- tai hoitajakäynnillä. Eteisvärinän varhaisella havaitsemisella ja hyvällä hoidolla aivoinfarktin riskiä voidaan huomattavasti vähentää. Eteisvärinän voi huomata itse tunnustelemalla pulssia säännöllisesti.
Mikä lääke Flimmeriin?
Flimmeri on eteisvärinän estohoitoon käytettävä lääke, joka sopii erityisen hyvin potilaille, joilla on kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminnassa hoito on aloitettava varovaisesti pienellä annoksella.
Onko eteisvärinä perinnöllistä?
Eteisvärinää on tutkittu jo pitkään, ja on todettu, että se voi olla perinnöllinen tauti. Tähän saakka on tunnistettu vain muutamia yksittäisiä geenimutaatioita, jotka voivat altistaa henkilön sairastumiselle eteisvärinään, mutta ne ovat erittäin harvinaisia. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että useilla eri geenimuunnoksilla voi olla yhdessä vaikutus eteisvärinän kehittymiseen.
Mitä oireita on sydämen vajaatoiminnassa?
Sydämen vajaatoiminnan oireita ovat hengenahdistus, epätavallinen väsymys levon aikana tai jopa levossa ja turvotus molemmissa säärissä. Hengenahdistusta esiintyy aluksi liikunnan aikana. Toimintahäiriön pahentuessa hengitys voi vaikeutua myös levossa.
Onko rytmihäiriö ja eteisvärinä sama asia?
Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinä on yleinen vaiva, joka yleistyy ikääntyessä. Yli 40-vuotiaista jopa joka neljäs kokee eteisvärinän elämänsä aikana. Rytmihäiriö on yleinen vaiva, joka liittyy usein eteisvärinään.
Miten rytmihäiriö näkyy Sykemittarissa?
Rytmihäiriö näkyy sykemittarilla normaalia sykettä hitaampana tai nopeampana. Hidas syke voi aiheuttaa voimattomuutta, hengästymistä ja kipua rintaan. Nopea syke puolestaan voi aiheuttaa huimausta tai pyörtymistä. Rytmihäiriö voidaan havaita myös verenpainemittarilla, mutta se on yleisimmin havaittavissa sydänfilmissä.
Miten sydämen vajaatoiminta ilmenee?
Sydämen vajaatoiminta on useimmiten sydämen vasemman kammion sairaus. Siinä pääasiallinen oire on hengenahdistus ja voimattomuus ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Sydämen vajaatoiminta ei ole itsestään selvä sairaus, vaan se voi johtua jostakin toisesta sydänsairaudesta, kuten sydänlihaksen vajaatoiminnasta tai valtimoiden vajaatoiminnasta. Sydämen vajaatoiminnan oireet ovat usein huonosti tunnistettavissa, ja siksi se saattaa jäädä diagnosoimatta.