Mikä on ammatillisuus?

Ammatillisuus tarkoittaa ihmisen osaamisen ja taitojen kehittämistä ja käyttöä ammatissaan. Se on myös ymmärrys siitä, mitä ammatissa tapahtuu ja miten se vaikuttaa ihmisen elämään. Ammatillisuus kehittyy ajan myötä ja sen tärkeimpänä perustana on yksilö itse. Ammatillisuus on myös yhteydessä sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, ja se muuttuu ajan mukana.

Usein kysyttyjä kysymyksiä aiheesta ammatillisuus

Mikä on ammatillisuus?

Ammatillisuus on sosiaalisin ja moraalisin perustein määräytyvä käyttäytymisen ja toiminnan normisto, joista osa on kirjattu säännöiksi ja laeiksi – muttei suinkaan kaikkia. Ammatillisuus ylläpitää ja määrittelee lääkärikunnan ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Ammatillisuus on tärkeä osa lääkärin työtä ja sitä pidetään yhtenä lääkärin tärkeimmistä ominaisuuksista. Ammatillisuus tarkoittaa lääkärin vastuuta potilaan hoidosta, mutta myös vastuuta yhteiskunnasta ja kollegoista. Lääkärin on noudatettava ammatillista etiikkaa ja hoidettava potilaita parhaan kykynsä mukaan.

Mitä on ammatillinen käyttäytyminen mitä siihen kuuluu?

Ammatillinen käyttäytyminen tarkoittaa sitä, että kaikkia työyhteisön jäseniä kohdellaan arvostavasti ja ystävällisesti. Järvisen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että työ- ja ihmissuhteet pidetään riittävän erillään toisistaan, jolloin pystytään paremmin pitämään asiat asioina.

Mitä on ammatillinen eläytyminen?

Ammatillinen eläytyminen on yksi ammattilaisen tärkeimmistä taidoista. Se on kykyä eläytyä toisen ihmisen tunnemaailmaan ja kokea empatiaa, mutta yhtälailla se on myös taitoa kohdata itse omat tunteet siirtämättä niitä muiden kannettavaksi. Ammatillinen eläytyminen on kuitenkin enemmän kuin pelkkää empatiaa; se on myös taitoa lukea ja ymmärtää toisen ihmisen viestejä, sekä taito olla läsnä toisen ihmisen kanssa ja kuunnella häntä aidosti.

Miten kehittyä ammatillisesti?

Ammatillisen kehittymisen tie on usein rajoitettu tietyn taidon oppimiseen tai todistusten keräämiseen. Tärkeää on kuitenkin myös löytää merkitys ammatilliselle kehitykselle ja ottaa asenne, joka tukee kehitystä. Tarjotaan mahdollisuuksia oppimiseen ja urakehitykseen sekä poikkitoiminnallisia projekteja, jotka tukevat itseään ja kehittävät osaamista. Kehityksen tunnustaminen ja palkitseminen ovat myös tärkeitä kehitykselle.

Mistä tekijöistä asiantuntijuus koostuu?

Asiantuntijuus on osaamisen ja tietopohjan lisäksi myös sosiaalisia taitoja ja kykyä reflektoida omaa toimintaa. Henkilöstötyö on työtä ihmisten kanssa, joten taito puhua ja löytää oikeat, tilanteeseen sopivat sanat on tärkeää.

Mitä epäasiallinen kohtelu ei ole?

Työturvallisuuslain mukaan epäasiallista kohtelua ovat vain ne tapaukset, joissa työntekijää syrjitään hänen rotunsa, ihonvärinsä, kansallisuutensa, kielensä, uskontonsa, mielipiteensä, poliittisen tai ammatillisen toimintansa, perhesuhteidensa, terveydentilansa, seksuaalisen suuntautumisensa, ikänsä tai muiden sellaisten henkilöön liittyvien seikkojen perusteella, joista hän ei voi itse vaikuttaa.

Mitä hyvään Työkäyttäytymiseen kuuluu?

Hyvän työkäyttäytymisen kriteereitä ovat muun muassa reiluus, huomaavaisuus ja hyvä vuorovaikutus työyhteisön jäsenten kanssa. Erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen ovat myös tärkeitä piirteitä, jotka kuuluvat hyvään työkäyttäytymiseen. Uskalla ottaa asioista vaikeat ja hankalat asiat esille niiden kanssa, joita asia koskee, on myös hyvä piirre hyvään työkäyttäytymiseen.

Mikä on Työrooli?

Työrooli on se, mitä teemme työssä. Se on vastuu, jonka olemme vastuussa työstä, ja se on myös keino, jolla voimme vaikuttaa työympäristöön ja työprosesseihin. Työrooli auttaa meitä myös säätelemään omaa käyttäytymistämme työssä ja estää meitä ylikuormittumasta.

Mitä on Kohtaamisosaaminen?

Kohtaamisosaaminen on taitoa olla läsnä ja vuorovaikuttaa toisen kanssa siten, että hän voi tuntea itsensä arvostetuksi. Se on myös taitoa kohdata toinen ihmisenä ja nähdä hänen potentiaali eteenpäin suuntaamisessa. Kohtaamisosaaminen on tärkeä taito niin ammatillisessa kuin henkilökohtaisessa elämässä.

Mitä on ohjausosaaminen?

Ohjausosaaminen tarkoittaa kykyä neuvoa ja opastaa potilasta ja hänen läheisiään tiettyjen elämänmuutosten ja -tapahtumien aikana. Ohjausosaamisen keskeisiä tavoitteita ovat tukea potilasta ja läheisiä sekä lisätä heidän ymmärrystään ja tietoisuuttaan tiettyjen sairauksien ja niiden hoitomuotojen vaikutuksista.

Mitä on ammatillinen kasvu?

Ammatillinen kasvu on siis jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä, sitoutumista työhön sekä ammatillisen identiteetin ja työpersoonan reflektiivistä uudelleen määrittelyä. Näin ollen ammatillinen kasvu on hyvin henkilökohtaisen näkökulman alla tapahtuvaa kehitystä, joka edellyttää myös aktiivista työtä oman osaamisen kehittämiseksi. Kasvun tavoitteena on saavuttaa parempi työkyky ja ammatillinen identiteetti sekä parantaa omia työelämän taitoja ja valmiuksia.

Miten kehittyä työntekijänä?

Työntekijänä kehittymisen kannalta on tärkeää pysyä ajan tasalla omasta ammattikentästään. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kuuntelemalla siihen liittyviä podcasteja ja lukemalla relevanttia kirjallisuutta tai artikkeleita. Hän voi myös käydä kursseilla tai seminaareissa, jotka liittyvät suoraan hänen ammattiinsa tai laajemminkin työelämän trendeihin.

Minkä vaiheiden kautta ammatillinen kasvu etenee?

Ammatillinen kasvu tapahtuu pääsääntöisesti kolmen vaiheen kautta: ammatinvalintaan, ammattiin kasvamiseen ja ammatissa kehittymiseen. Ammatinvalinnassa pohditaan omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita sekä tarkastellaan eri ammattialojen tarjoamia mahdollisuuksia. Ammattiin kasvamisessa perehdytään ammattiin ja sen eri tehtäviin sekä ammatissa kehitetään omaa osaamista ja kykyä toimia itsenäisesti. Ammatissa kehittymisessä tärkeää on oman osaamisen ja taitojen jatkuva kehittäminen sekä uusien taitojen ja tietojen hankkiminen.

Mikä on ammatti identiteetti?

Ammatti identiteetti on ammatillisen henkilön suhtautuminen työhönsä, työyhteisöön kuulumisen ja samaistumisen tunteita, työssä tärkeinä pidettyjä asioita, sitoutumista, arvoja, tavoitteita ja ammatillista ihanneidentiteettiä.

Milloin on asiantuntija?

Asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija pystyy usein tunnistamaan ongelmia ja ratkaisemaan niitä tehokkaasti.

Asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija pystyy usein tunnistamaan ongelmia ja ratkaisemaan niitä tehokkaasti.

Yleensä asiantuntija on henkilö, jolla on laaja ja syvällinen tietämys jostakin tietystä aiheesta. Asiantuntijat voivat olla esimerkiksi lääkäreitä, asianajajia, kirjailijoita, tutkijoita tai muita ammattilaisia, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn alaan. Asiantuntijoiden tietämys ja osaaminen ovat usein selvästi suuremmat kuin tavallisilla ihmisillä, ja he pystyvät usein ratkaisemaan ongelmia tehokkaasti.

Miten asiantuntijuus määritellään?

Asiantuntijuus voidaan määritellä kaikki se henkisen, tiedollisen ja taidollisen pääoman, joka jollakin yksittäisellä yksilöllä tai ryhmällä on hallussaan ja jota kyseinen yhteisö tarvitsee tai jo käyttää toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Asiantuntijuus on tiettyjen aiheiden, tehtävien tai tilanteiden tuntemusta, jota yksilö tai ryhmä hallitsee erityisen hyvin.

Mistä tunnistaa huonon työpaikan?

Huonon työpaikan tunnistaa jo työhönottohaastattelussa. Haastattelijasi myöhästyy pahasti, edeltäjääsi mustamaalataan ja ansioluetteloasi ei ole luettu. Toimenkuvasi ei selviä ja edeltäjäsi otti äkkilähdön. Perhe ja harrastukset kiinnostavat liikaa. Haastattelija vilkuilee mailejaan.

Saako esimies huutaa?

Vaikka esimies saattaa tuntea tarvetta huutaa, on tärkeää muistaa, että se voi aiheuttaa terveydelle haittaa ja täyttää siten työturvallisuuslain pykälän 28 eli häirinnän tunnusmerkistön. Esimiehen on hyvä olla tietoinen tästä ja käyttää huutamista vain viimeisenä keinona.

Kenelle voi valittaa Esimiehestä?

Jos esimies on häiritsijä, Ilmaise heti häiritsijälle, ettet hyväksy hänen käytöstään. Jos tämä ei tehoa tai jos et uskalla sanoa asiasta, pyydä työtoverin tai työntekijöiden edustajan (luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun) apua. Pyytäkää yhdessä hänen kanssaan häiritsijää muuttamaan menettelyään.

Miten asiantuntijuus kehittyy?

Asiantuntijuus kehittyy sopivan haastavan, toistuvan ja pitkäjänteisen harjoittelun seurauksena. Mahdollisuuksia ja aikaa vaativalla harjoittelulla voidaan kehittää asiantuntijuuden tasoa.

Mistä asiantuntijuus muodostuu ongelmapelaajien kohtaaminen sosiaalialalla?

Asiantuntijuus ongelmapelaajien kohtaamisessa sosiaalialalla muodostuu asiakkaiden kertomusten ja omien kokemusten perusteella. Asiantuntijuus tarvitaan myös asiakkaan kohtaamisessa ja rahapelaamisen puheeksiotossa. Rahapelaaminen on usein pelaajien ja heidän perheidensä keskeinen ongelma, joka vaikuttaa laajalti myös sosiaalisiin suhteisiin. Asiantuntijuutta tarvitaan siis ongelmapelaajien kohtaamisessa ja heidän ongelmiensa ratkaisemisessa.

Onko kirjallinen varoitus pakko allekirjoittaa?

Työntekijän ei tarvitse allekirjoittaa kirjallista varoitusta, mutta siitä voi olla hyötyä. Allekirjoittamalla varoituksen työntekijä tunnustaa, että hän on saanut varoituksen, ja se voi auttaa välttämään tulevia riitoja. Lisäksi allekirjoitetulla varoituksella voi olla enemmän painoarvoa kuin allekirjoittamattomalla varoituksella, jos asia joskus päätyy oikeuteen.

Mitä tehdä kun työkaveri kiusaa?

Jos työkaveri kiusaa, on tärkeää pysyä jämäkkänä ja olla asiallinen kaikessa ja kaikkia kohtaan. Pidä huolta itsestäsi ja pidä päiväkirjaa tapahtumista, mitä tapahtui, milloin, miten koit tilanteen ja niin edelleen. Puhu asiasta esimiehellesi.

Mikä on häirintää?

Häirintää on toimintaa tai käyttäytymistä, joka on tarkoitettu vahingoittamaan tai häiritsemään jotakuta. Häirintä voi olla esimerkiksi toistuvaa uhkailua, pelottelua, ilkeitä ja vihjailevia viestejä, väheksyviä ja pilkkaavia puheita, työnteon jatkuvaa perusteetonta arvostelua tai vaikeuttamista.

Mikä on loukkaavaa käytöstä?

Häirintä on loukkaavaa käytöstä, joka kohdistuu ihmisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten sukupuoleen, ikään, alkuperään, maailmankatsomukseen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Häirinnällä pyritään uhkaamaan, alistamaan, nöyryyttämään tai vähentämään toisen ihmisen arvoa. Häirintä voi olla myös esimerkiksi sitä, että joku levittää tietoa toisen henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolielämästä ilman tämän suostumusta.

Milloin yhteys työsuojeluun?

Yhteys työsuojeluun tulee ottaa, kun havaitaan merkkejä epäasiallisesta kohtelusta tai työtekijä ottaa esille työsuojeluongelman. Häirintää ja epäasiallista kohtelua ei ole laissa määritelty tarkasti, joten työnantajan tulee ottaa yhteys työsuojeluun, kun he havaitsevat ongelmia.

Miten puuttua epäasialliseen käytökseen?

Työnantajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi. Tieto voidaan saada esimerkiksi työterveyshuollon kautta, luottamusmieheltä, kollegalta, työsuojeluvaltuutetulta, työnantajan edustajalta tai työntekijältä itseltään. Työnantajan on tutkittava asia ja, jos epäkohta todetaan, tehtävä toimenpiteet sen poistamiseksi. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi käytöksen muuttaminen, asian selvittäminen ja sopiminen, varoitukset ja määräaikaiset erot.

Mihin ilmoittaa Esimiehestä?

Jos työpaikallasi tai omissa työolosuhteissasi havaitset puutteen tai epäkohdan, kerro siitä esimiehellesi ja työsuojeluvaltuutetulle. Jos työnantajasi ei ryhdy toimiin asiassa, voit ilmoittaa meille työpaikan turvallisuutta tai terveellisyyttä koskevasta puutteesta tai epäkohdasta.

Voiko työpaikkakiusaamisesta saada potkut?

Työpaikkakiusaamisesta voi saada potkut, jos se alkaa vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen. Kiusaajille kannattaakin näyttää ovea heti ensimmäisen yt-tilaisuuden tullen.

Mistä työntekijä saa apua?

Työntekijä saa apua ammattiliittojen neuvonnasta. Lakimies vastaa esimerkiksi työsopimukseen, palkkaan tai työaikoihin liittyviin kysymyksiin. Ilmaista neuvontaa saa suomeksi tai englanniksi.

Mihin voi valittaa työnantajasta?

Mikäli työnantaja rikkoo työntekijöiden oikeuksia tai heikentää työturvallisuutta, voi työntekijä tehdä valituksen työnantajasta. Valitus voidaan tehdä esimerkiksi työpaikan työsuojeluvaltuutetulle, ammattiliitolle tai työterveyshuollolle. Valitus voidaan myös tehdä viranomaisille, kuten työterveysvirastolle tai työsuojelurahastolle.

Voiko esimiestä kiusata?

Esihenkilöä voi kiusata, kuten ketä tahansa muitakin työpaikan henkilöstöä. Kiusaaminen on yleensä mielletty joko vertaiseen tai alaiseen kohdistuvaksi epäasialliseksi käytökseksi. Esihenkilösasemaan kuuluu tietynasteinen kritiikin kestäminen, mutta edes johtajan ei pitäisi joutua kestämään johdonmukaista savustamista tai mustamaalaamista.

Voiko luottamusmies olla esimies?

Luottamusmies ei voi olla esimies, sillä luottamushenkilön tulee edustaa työntekijöitä, ei esimiehiä. Luottamushenkilö voi kuitenkin olla myös esimies, mutta esimies ei voi olla luottamushenkilö.

Mitä turvallisuuden laiminlyönnistä voi seurata?

Laiminlyönti työturvallisuudesta voi johtaa vakaviin onnettomuuksiin, joista voi seurata vakavia vammoja tai jopa kuolema. Laiminlyönti voi myös johtaa sakkoihin tai vankeusrangaistukseen.

Mikä on häirintää työpaikalla?

Häirintää voi tapahtua esimerkiksi uhkailulla, lievällä fyysisellä väkivallalla tai sovittujen ehtojen yksipuolisella muuttamisella. Työpaikan häirintää voi myös olla työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu tai työtehtävien perusteeton epätasa-arvoinen jakautuminen. Häirintä voi olla fyysistä, psyykkistä, henkistä tai sosiaalista.

Mitä tarkoittaa työpaikalla tasapuolisen kohtelun vaatimus?

Tasapuolisen kohtelun vaatimus tarkoittaa, että työnantajan on kohdeltava kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Työntekijöiden asettaminen eri asemaan on sallittua, jos siihen on työhön ja sen tekijälleen asettamiin edellytyksiin nähden hyväksyttävä syy.

Miten työpaikkakiusaamiseen voi puuttua?

Työpaikkakiusaamisen torjumiseksi on tärkeää puuttua niihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja napakasti, mutta rauhallisesti ja neutraalisti -asioiden dramatisointi vain kiihdyttää niitä. Erityisen tärkeää on muodostaa riittävän monipuolinen ja kattava kuva tilanteesta. Kiusaamisen lopettamiseksi on hyvä käyttää selkeää kieltä ja asettaa selkeät rajat. Kiusaamista ei myöskään pidä sivuuttaa vaan sen on aina oltava päällä.

Jätä kommentti