Valmistuin juuri opettajaksi mutta en halua tehdä sitä työtä enää päivääkään

Muistan, että lukioaikanani ajattelin, että opettajilla oli maailman paras työ. He saivat seistä oppilashuoneen edessä ja puhua koko päivän jostain, josta he olivat innostuneita. Heidän ei tarvinnut olla tekemisissä vanhempien tai paperitöiden kanssa tai minkään muunkaan muun työn kanssa. Se kuulosti täydelliseltä elämältä. Mutta nyt, kun olen ollut opettajana muutaman vuoden, voin sanoa varmuudella, että se ei ole minulle sopivaa työtä. Rakastan lasten kanssa työskentelyä, mutta jatkuva stressi siitä, että pitää heidät sitoutuneina ja hallita heidän käyttäytymistään, on minulle liikaa. Kun siihen lisätään vielä paineita vanhempien ja hallintoviranomaisten kanssa toimimisesta, se on liikaa. En ole varma, kuinka kauan jaksan tässä työssä, mutta tällä hetkellä yritän vain selvitä jokaisesta päivästä.